keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

UMN:n taipparikurssin maastotreenit, osa 1.

UMN:n taipparikurssin ensimmäinen maastotreenikerta oli SUURI PETTYMYS! :(

Ensimmäisen kerran aiheena oli perustaidot ja muistinouto. Treenit alkoivat tyyliin: "Tokossa koirat opetetaan seuraamaan makupaloilla, nomessa ilman makupaloja. Täällä harjoittelemme nomen perustaitoja, joten koiria ei palkata makupaloilla."

Ryhmässämme on 7 nuorta, n. yksi vuotiasta noutajaa, ja ensimmäiseksi niitä pitäisi "seuruuttaa" kilometri ilman palkkausta... Mielessäni mietiskelin, että mitä h**vetin väliä sillä nyt on, miten se koira on opetettu seuraamaan, jos se kerran seuraa??
No, mullahan oli treenitaskut täynnä just leivottua "maksapannaria", enkä jättänyt sitä sinne taskun pohjalle mädäntymään, vaan päädyin tekemään Tessan kanssa tuttuja ja lyhyitä makupala-avusteisia seuraustreenipätkiä, perusasentoa ja kaikenlaisia muita temppuja sillä aikaa, kun osa sitten teki työtä käskettyä ja valjasti nuoret noutajansa noutajahihnat korvien takana "kuristusotteeseen" ja seuruuttivat sen kilometrin pätkän.

Tunnin verran se kouluttaja taisi jankata näistä perusasioiden opettelusta ja moneen kertaan tuli toistettua, kuinka koiraa ei saa päästää pomottamaan ja miten ne makupalat eivät sovellu tämän lajin perustaitojen harjoitteluun jne jne..

Lopuksi jokainen teki koiralleen yhden muistinoudon. Se oli Tessalta nappisuoritus (vaikka se on siihenkin nameilla koulutettu.. no, sitä me ei kerrottu kouluttajalle..). Sitten ne treenit oikeestaan päätty siihen.

Ilmassa oli "lievää" ärsyyntymistä. Olinhan sentään ennen treenejä tehnyt aikamoisen työn viedessäni lapsia hoitoon, jotta pääsisin kuulemaan kuinka nomessa ei pidä palkata koiraa ollenkaan.. Kuinka mustavalkoista! Ja jos tätä tekstiä joku tälläisen koulutustyylin omaava henkilö lukee, niin olen kokeillut pakotteita Tessalle muutaman kerran, ja jokakerta olen saanut tehdä valtavan työn voittaakseni koiran luottamuksen takaisin. Epäluottamus ohjaajaa (siis minua) kohtaan heijastuu luoksetuloihin ja palautuksiin. Mieluummin ohjaan koiraa, joka tulee 100% varmasti luokse, ja vielä häntä heiluen hymy huulessa, tai koiraa joka haluaa tulla näyttämään maailman parhaimman saaliin ensimmäiseksi minulle.. No, tästä voisin kirjoittaa kokonaisen romaanin, mutta tämä päättyköön tältä erää tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti