keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

UMN:n taipparikurssin maastotreenit, osa 2.

Tänään olimme taipparikurssin toisissa maastotreeneissä. Edelliskerran turhautuneisuus kummitteli takaraivossa, mutta hymyssä suin mentiin kuitenkin.

Treenit alkoivat kivasti. Turha pingottaminen oli tiessään ja aluksi otettiin pari ihan järkevää luoksetuloharjoitusta niin, että muut koirat seisoivat rivissä vieressä samalla kun yksi koira suoritti luoksetuloa. Oma koira myös jätettiin paikallaoloon. Tämä oli myös hyvää treeniä meille. Tehtiin myös yksi harjoitus, jossa koira jätettiin odottamaan ja itse mentiin piiloon. Siinä en sitten enää muistanutkaan, että juuri tämä minun näköpiiristä häviäminen on Tessalle kaikkein pahin mahdollinen asia, jota olemme Jirka Vierimaan kanssa työstäneet jo pitkään. No eihän se onnistunut, vaan Tessa lähti luokse saman tien kun katosin näkyvistä..

Sitten harjoiteltiin 1-markkeerauksia ja muistinoutoja, sekä yritettiin ns. 2-markkeerausta, mutta sen toteutustapa jäi 1-markkeerauksen ja muistinoudon yhdistelmälle.

Tessa veti hyvin noita ykkösiä ja muistinoutoja, mutta yhdistelmässä meni pieni ruskea jo pikkaisen sekaisin, ja kävi dami suussa tsekkaamassa 1-markkeerausmestan vielä kertaalleen, varmuuden vuoksi. Dami tuli kuitenkin takaisin, se riittää meille tässä vaiheessa vielä.

Kurssista sai tällä kerralla jo paljon positiivisemman kuvan. Aika monesti tuli tunne, että olemme nome-alo-kurssilla, emmekkä taipparikurssilla. Meitä se ei haittaa, kun osaamme ja tiedämme taippaitehtävät, mutta vasta-alkaja olisi jo aivan sekaisin TAI ainakin saa väärän käsityksen kokeen kulusta. Ensi kerralla onkin sitten hakuruutu :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti