Eipä tännekään ole pitkään aikaan mitään kirjoitettu. Johtuu ehkä siitä, että on taas ollut sellaista matalalentoa agin suhteen. Tessa on siitä erikoinen koira, että sen kehitys ei suinkaan tapahdu pikku hiljaa, vaan se junnaa ja junnaa paikallaan, ja ulkopuolisesta (ja usein minustakin) näyttää siltä, ettei se opi mitään. Sitten yhtäkkiä, kuin salama kirkkaalta taivaalta, se osaa jo?? Kuten muutama viikko sitten, Tessa hyökkäsi agitreeneissä suoraan puomille, juoksi sen läpi ja pysähtyi kuin oppikirjasta kontaktille 2o2o kuin kysyäkseen: "Tätäkö olet minulle yrittänyt opettaa, näinhän se menee?"
Toinen suuri edistysaskel on ollut radanluku ja estehakuisuus, jotka ovat takunneet. Se on rajoittanut meidän ratatreeniä, mutta nyt Tessa on kehittynyt siinäkin. Tänään tehtiin Anne Saviojan 1-luokan agirata tuosta noin vain (kepit ohitettiin), eikä ollut vaikeuksia irtoamisessa, eikä estehakuisuudessa. Radalla joutui tekemään kuitenkin pakkovalssin, takaaleikkauksen ja persjätön. Takaaleikkausta meidän pitää treenata selkeästi enemmän, se huomattiin.
Keppitreenit on myös aloitettu Viikin pelloilla. Hiihtäjät on muutamia kertoja pysähtyneet hieromaan silmiään ladulla.. ;) Omalla takapihalla on 2x2 kepit sisääntulo-oipetusta varten. Se treeni aloitetaan ensi viikolla.
