Perimän monimuotoisuus
Perimän monimuotoisuus, joka kertoo oman koiran perimässä esiintyvien geenimuotojen kirjoa sekä sitä, kuinka monessa kohtaa koira on perinyt erilaisen geenimuodon kummaltakin vanhemmaltaan. Perimän monimuotoisuutta lisäämällä, ja tietysti myös jalostuksessa ylläpitämällä, voidaan yhä enenevässä määrin vastustaa sairauksien yleistymistä ja ilmenemistä.Alla Gaussin käyrä, jossa sinireunainen valkoinen pallukka kuvaa Tessan perimää. Sininen käyrä kuvaa kaikkia labradoreja. Vihreä noutajia ja oranssi kaikkia koiria. Gaussin käyrässä huippukohta edustaa keskiarvoa, jolloin huipun molemmille puolille jää 50% kuvaajan populaatiosta.
Paljaalla silmällä arvioituna Tessan perimä sijoittuisi oman rodun käyrällään 20% terveimmän labradorin joukkoon. Indeksinä se on kuitenkin "vain" 105, kun keskiarvo saa lukeman 100. Eli tällä hetkellä kun testattuja labradoreja on vielä suhteellisesti vähän, saa jo yksikin numero indeksissä suuremman muutoksen aikaan itse käyrällä.
Labradoreilla esiintyvät rotulinjat
Seuraava mielenkiintoinen asia, mitä DNA-passista saadaan irti on yksittäisen labradorin sijoittuminen eri linjojen populaatioon. Aikaisemmin on paljonkin riidelty siitä, mikä määrittää yksittäisen labradorin metsästyslinjaisuuden. On katsottu sukutauluja ja päätelty siitä tiettyjen brittiläisten field trial -koirien perusteella onko kyseinen koira metsästyslinjainen vai ei.
Kuvaan on sijoitettuna Tinka, Tessa ja Taika.
Tinka sijoittuu metsästyslinjaisesta isästään huolimatta melko selkeästi oranssien joukkoon, Tessa selkeästi välimaastoon ja Taika selkeästi metsästyslinjaisten joukkoon.
Toki kukaan näistä kolmesta ei sijoitu kumpaankaan ääripäähän, vaan kaikki ovat keskiön reunoilla. Tämä todennäköisesti ainakin osittain korreloi perimän monimuotoisuutta.
